Menetelmät

Käyttämiämme menetelmiä ovat mm.

• Aktiivinen kuuntelu, soittaminen, keskustelu,  vibroakustinen hoito ja neuroplay 

Kuuntelu

Meillä jokaisella on oma äänellinen elämänhistoriamme. Musiikin avulla voimme palata koettuihin hetkiin. Olemme esimerkiksi kuulleet musiikkikappaleen tietyssä elämäntilanteessa ja vuosienkin päästä uudelleen kuunneltuna mieleemme palautuu tunnetila, jossa kuulimme kappaleen ensimmäisen kerran.

Musiikin avulla voimme tunnistaa omia tunteitamme. Sen kautta voimme sekä ottaa vastaan että purkaa erilaisia tunteita. Musiikki voi antaa myös uusia ajatuksia ja oivalluksia

Kuuntelu voidaan jakaa useaan eri menetelmään

• 1) Motorisesti stimuloiva musiikin kuuntelu

  2) Mielikuvitusta stimuloiva kuuntelu

  3) Eläytyvä kuuntelu

  4) Erittelevä ja analyyttinen musiikin kuuntelu

   

  1. Motorisesti stimuloiva musiikin kuuntelu

  Tavoiteena on asiakkaan aktiviteetin ja toiminnallisuuden lisääminen esimerkiksi liikumalla vapaasti musiikin mukaan.

  2. Mielikuvitusta stimuloiva kuuntelu

  Mielikuvitusta stimuloivan kuuntelun tavoiteena on herätellä mielikuvitusta esimerkiksi maalaamalla syntyneitä mielikuvia, värejä, muotoja ja kuvioita paperille. Musiikin stimuloimaa mielikuvitusta voidaan tuoda esille myös liikkeen avulla.

  3. Eläytyvä kuuntelu

  Eläytyvän kuuntelun tavoite on tunteiden tunnistaminen esimerkiksi kuuntelemalla asiakkaalle merkitävä musiikkikappale.

  Musiikin avulla kuuntelutilanteessa pintaan nousevien tunteiden käsittely on mahdollista. Näin uskalletaan purkaa kipeitä, vaikeita, ahdistavia, pelottavia, häpeällisiä tai hämmentäviä tunteita, jotka on ”unohdettu” psyykkiseen menneisyyteen.

  Musiikin kuuntelu voi saada aikaan katarsis-ilmiön eli tunteiden purkautumisen aiheuttaman hyvänolon tunteen.

  Luottamuksellinen suhde terapeuttiin on ehdottoman tärkeää.

  4. Erittelevä ja analyyttinen musiikin kuuntelu

  Erittelevän ja analyyttisen musiikin kuuntelun tavoite on itsetuntemuksen lisääminen.

  Musiikin synnyttämien symbolien analysoinnissa potilas itse on paras tulkitsija omille mielikuvilleen. Asiakas määrittää tahdin valitsemalla mitä havaintoja hän haluaa itsestään tehdä ja mihin hän ei ole valmis. Terapeutin on tärkeää tunnistaa ja kunnioittaa asiakkaan defenssejä. Tulkinta voi olla sanallista tai tapahtua improvisoiden soitinten avulla. Näin tarkastellaan erilaisia mielen sisältöjä, joita musiikin vaikutuksesta syntyy. Näitä ovat mielikuvat, keholliset aistimukset ja muistot.

  Työskentely vaatii vakiintununeen ja turvallisen ryhmän tai erittäin luottamuksellisen yksilöterapiasuhteen.

  ”Tunteet, joita musiikin kuuntelun yhteydessä herää, ovat siis peräisin kuulijasta itsestään, eivät musiikista; näin ollen tunteidensa valtaan antautuva kuulija nauttii pikemminkin omasta tilastaan kuin musiikista, joka taideteoksena, esteettisenä objektina, ei lainkaan tule hänen tajuntaansa.” (Salmenhaara Erkki. Musiikin suhteesta todellisuuteen. Teoksessa Torvinen, J. & Padilla, A (toim.). Musiikin filosofia ja estetiikka, Kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä. Helsinki:Yliopistopaino. 2005, 480.

Soittaminen  

• Terapiassa soittaminen voi olla olemassa olevien kappaleiden soittoa tai improvisaatiota. 
• Kappaleiden soiton kautta asiakas saa onnistumisen kokemuksia ja itsetunto vahvistuu. Keskittymikyvyn harjoittamiseessa esim kuvionuottisoitto toimii hyvänä harjoitteena. 

• Improvisaatio ja vuorovaikutus

  Improvisaation avulla voidaan harjoitella vuorovaikutustaitoja ja kommunikaatioita. Soittimilla voidaan keskustella ja harjoitella oman vuoron odottamista ja mielipiteen ilmaisemista.

  Keskustelu voi tapahtua soittamalla normaalin verbaalisen keskustelun tavoin. Soittamalla voidaan myös ”leikkiä peiliä” jolloin terapeutti voi imitoida asiakkaan soittoa. Tällöin asiakas kuulee oman tunnelmansa ja pystyy paremmin ymmärtämään sitä.  

  Esimerkiksi rytmiset improvisaatiot tukevat yhdessä soittamista. Harjoitteet lähtevät oman sisäisen rytmin tavoittamisesta. Yhteisen rytmin löytäminen ja ryhmässä soittaminen oikein ohjattuna antaa hyvin vahvan hyväksymisen tunteen ryhmässä. Yhteissoitolla voidaan myös harjoitella vuorovaikutusta, jämäkkyyttä ja rajoja. Rytmi voidaan siirtää kehoon ja miettiä miltä se tuntuu. Soittamalla voimme tutkia ja löytää omia sisäisiä rytmejämme ja jäsentää elämäämme.